Siirry pääsisältöön


164. Osaamista, osaamista!

Väite, että valtion panostus teknologian ja osaamisen kehittämiseen olisi ratkaisu työpaikkojen siirtymisen estämiseen halvan työnmaihin, on ylimalkaisuutensa takia vain käyttökelvoton hokema. Tämä siksi, ettei osaaminen sinänsä ratkaise Suomen työttömyyttä, jollei osaamista ja sen kehittämistä räätälöidä Suomen arkitodellisuuteen. Tämä tarkoittaa, että osaamisessa pitää ottaa huomioon maan elinkeinorakenne, alueelliset elinkeinopoliittiset erot ja mahdollisuudet luonnon varojen hyödyntämisineen ja se, mistä syntyy bkt:n se osuus, joka pitää yllä maan elinvoimaisuutta ja joka voidaan pitää suomalaisen omistuksen ja työvoiman käsissä. Niinpä sellaisen hight-tech-osaamiseen ei kannata yksinomaan panostaa, jonka tuotteet vähitellen muuttuvat globaaleiksi massatuotteiksi, kuten Perloksen tuotteille on käynyt. Ongelmana on vain se, mistä tunnistaa nämä osaamisen alueet ja kuinka nopeasti tuotteet muuttuvat massatuotteiksi. Tämä ongelmaa voidaan välttää panostamalla pitkälle erikoistuneisiin vientiä tavoitteleviin ptk-yrityksiin ja niiden toimintaedellytyksiin, sillä tällaisilla yrityksillä ei ole intressejä siirtää tuotantoaan halvan työvoiman maihin, koska markkinat ovat kapeat ja pirstaleiset. Toinen osaamisen panostamiskohde on palveluyritykset, koska näiden tuotannon koordinonti pitää olla kotimaassa. Massatyöpaikkojen siirtymiselle halvantyön maihin, jossa työvoiman hinta on noin kymmenes osa suomalaisesta hinnasta, ei voida mitään, niin kauan kun työvoimakustannusten ero on näin huima. Ja ero pysyy huimana vielä pitkään. Taas kerran nouseekin esiin pkt-yritysten korvaamaton suuri merkitys Suomen hyvinvoinnille. Tämä pitäisi noteerata jo peruskoulussa antamalla oppilaille yrittäjätietoa ja valamalla yrittäjämieltä. Yliopistojen huippuyksiköitä ei pitäisi määritellä pelkästään sen mukan, miten ne tukevat Suomen pääteollisuusalojen kehitystä, kuten julkisuudessa on vaadittu, vaan koko 21 korkeakoulua käsittävä yliopistojärjestelmä on suunnattava nykyistä enemmän palvelemaan yrittäjyyttä. 22.1.2007

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *