Julkishallinnon tuottavuuden kohottamisvimmaa on monelta taholta haukuttu ja pidetty epäviisaana. Kritiikissä täytyy kuitenkin muistaa muutama rationalisointihistorian tosiasia: VR:llä ja MH:lla oli vielä 70-luvulla yli molemmilla 30 000 työntekijää ja TVH:lla yli 20 000, jne.
Vaikka hyvin tiedetään tuottavuuden olevan toissijainen ja vaikuttavuuden ensisijainen julkishallinnon tavoite, tuottavuusmandra on jäänyt päälle päättäjille ja kehittäjille. Julkisessa mielipiteessä ja mediassa tuottavuudesta on tullut melkein kirosana.
Tilanteen konkretisoimiseksi tuottavuutta ja vaikuttavuutta kannattaa tarkastella yksittäisen viraston tai laitoksen kannalta - vaikkapa koulun.
Ensiksi koulu toimii tiettyjen ja annettujen reunaehtojen rajoissa ja varassa. Reunaehtoja ovat mm. oppilas- ja opettajarakenne, tilat, välineet, keskushallinnon ja opetushallituksen ohjeet, asetukset ja lait. Näiden merkitys opetuksen vaikuttavuuteen - yhteiskunnalliseen tulokseen - saattaa olla huomattavasti suurempi kuin koulun omalla toiminnalla.
Toiseksi koulun (sen itsensä vaikutettavissa oleviin) tuottavuusluvuilla ei ole suurta käyttöarvoa koulun johtamisessa, koska opetustoiminta maksaa suurinpiirtein paljon kuin reunaehdot määräävät.
Kolmanneksi koulu on liian pieni yksikkö selvittämään opetuksena vaikuttavuutta itse.
Se, miksi tuottavuudesta puhutaan kovaan ääneen johtuukin hyvin pitkälle siitä, että tuottavuus on käyttökelpoinen toimeenpanoyksiköissä (osassa), ja toimeenpanoyksiöiden vaikuttavuutta ei voida eikä ole järkevää selvittää, puhumattakaan mitata, niiden pienuudesta johtuen.
Jotta vaikuttavuudesta saataisiin vakavasti otettava julkishallinnon tuloksellisuusmittari, organisaatioiden ylimmän johdon tulisi selkeästi tiedostaa vaikuttavuuden kuuluvan heidän vastuulleen. Tämä edellyttää tutkimuksen ja evaluoinnin nykyistä huomattavasti laajempaa käyttöä vaikutusten selvittämisessä. Työ on erittäin vaikea, koska tänään tehtävien toimenpiteiden vaikutukset ilmenevät vasta vuosien päästä ja väliin tulevia satunnaismuuttujia saattaa olla niin paljon, että on lähes mahdotonta erottaa tiettyjen toimenpiteiden vaikutus muista tekijöistä.
Tutkimuksen nykyistä huomattavasti laajempi käyttö vaikutuksien selvittämisessä olisi tulosohjauksen todellinen toinen aalto. Jos näin ei tapahdu julkishallinnon tehostamiskeskustelu jatkuu resurssien leikkauksissa ja toimintojen supistuksissa.
7.11.2013
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Kommentit
Lähetä kommentti