Sivut

tiistai 31. joulukuuta 2013

516. Kataisen uudenvuoden tervehdys

Katainen totesi uuden vuoden tervehdyksessään, että asuomalaiset kaipaavat yhä enemmän yksilöllisiä ratkaisuja ja valinnan vapautta. ”Ylhäältä päin rakentuva Suomi ei enää toimi. Holhouksen sijasta haluamme olla elämämme päättäjiä, kun siihen valmiudet.”

Kataisen puheet on pantava poliittisiin raameihinsa. Mies puhuu kuin mies puolueelle. Kenen muiden valinnan vapauksista hän puhuu? Koulutuspaikkoja vähennetään ja laitospaikat lakkautetaan. Noin 700000 ihmistä elää köyhyysrajan (noin 1100 euroa kuulaudessa) ala puolella. Ihmisten mediaanitulo 1900 euroa kuukaudessa. Eläkeläisiä on 1,3 miljoona. Heidän mediaanieläke on alle 1500 euroa kuukaudessa.

Kuntauudistusta johdetaan voimakkaasti ylhäältä päin, samoin sote-uudistusta. Ict:tä ollaan jämäkästi viemässä saman katon alle. Pääministeri vahvistaa esikuntaansa ja keskittää selvitysmäärärahoja ennätysmäärän kansliansa käyttöön. Jopa ministeriötä ollaan keskittämässä yhdeksi suureksi valtioneuvostovirastoksi. On vaikeaa keksiä syytä Kataisen suureen henkiseen muutokseen, päin vastoin.

On totta, että maassa on runsaasti henkilöitä, jolla on varaa itse muotoilla elämänsä sisältö ja laatu. vaihtoehtoja on. Nämä henkilöt eivät kaipaa Kataisen puheen rivien välistä pilkistävää kansalaisyhteiskuntaa. Se on kuollut. Big Societyä, kukin huolehtikoon itsestään, ollaan työntämässä hyvinvointivaltion tilalle.

Kun köyhät ja vanhukset joutuvat ahdinkoon, siihen on hyvänä apuna vapaaehtoistyö. Sitä kannattaa myös Katainen, mutta se ei ole vähäosaisten valinta. Se on auttajien valinta, hyvä teko.   

515. Musiikin mysteeri – perityt soinnit

Illalla eetteri on täynnä uudenvuoden musiikkia. Musiikilla täytyy olla jotain hyvin suotuisaa ihmismielelle, koska sitä on harjoitettu muodossa tai toisessa aamun sarastuksesta lähtien. 

Tutkijat ovat pystyneet löytämään musikaalisuuteen liittyviä geenialueita ( mm. Irma Järvelä, 2008). He ovat yhtä mieltä myös musikaalisuuden perinnöllisyydestä. Tutkimusten mukaan amusikaalisia, joilla musiikki ei eroa puheesta on noin nelisen prosenttia. Huippumusikaalisia on yhtä harvassa kuin amusikaalisia.

Ei suinkaan tarvitse olla huippumusikaalinen voidakseen nauttia musiikkista ja soittaa jotain instrumenttia. Ei tarvitse erottaa pikkutarkasti rakenteita ja tunnistaa sävellajeja korvakuulolta. Kunhan tunnistaa suurin piirtein äänen kestoja ja sävelkorkeuksia, harjoittelulla tulee pelimanni-ihmiseksi.

Ympäristötekijöillä on kuitenkin  suuri merkitys musiikissa pidemmälle kehittymiseen. Jos lapsi saa kuulla tai joutuu kuulemaan koko ikänsä erilaista musiikkia tulevaisuus muusikkona on taattu, jos harjoitusintoa riittää. Siinä on sitten ongelma purtavaksi tutkijoille, mikä osa on ympäristön ja lahjakkuuden merkitys. Mutta pelimannin kannalta se sillä ei ole mitään väliä.

Soittamisen harrastamisessa törmätään vanhaan tuttuun kaavaan: mitä enemmän harjoittelet, sitä paremmaksi kehityt, tietenkin oikein harjoiteltuna.

Musiikki on toinen universaalista kielistä, toinen on matematiikka. Musiikkiin jää aina piilemään mysteeri. Miksi se tekee hyvää mielelle? Vaikutuksen täytyy olla jotain hyvin alkukantaista, musiikki on ennen puhetta, äidit hyräilevät vauvoille, kommunikointia. 

maanantai 30. joulukuuta 2013

514. Poikavauvojen ympärileikkaus

Se oli vakava asia Pohjanmaalla. Niin vakava, että se selitettiin kansakoulun ensimmäisellä luokalla lestadiolaisella alueella juutalaisten juhlaksi, jossa suku kerääntyy ympyrän muotoon juhlimaan vasta syntynyttä. Siitä  muka nimi.

Muslimien ja juutalaisten menoihin kuuluva ympärileikkaus pulpahtaa säännöllisin väliajoin median keskustelun aiheeksi.

Lastensuojelun keskusliiton selvityksen mukaan 80 prosenttia suomalaisista vastustaa sitä. Ympärileikkauksen sallivaa lakia ei ole tulossa Suomeen.

Juutalaiset puolustavat sitä perinteellä, kivuttomuudella ja haitattomuudella. Tehdäänhän tatuointejakin ja kauneusleikkauksiakin.

Nämä ovat kyllä eri planeetalta kuin ruumiin vähäinenkin silpominen.

Se ei ole ihme, jos korkein oikeus on ratkaissut kysymyksen leikkaajien eduksi. Se ihmetyttää, että ihmisoikeusasiantuntijana palkittu professori Martin Scheinin puolustaa ympärileikkausta.

Kaiken järjen mukaan leikkaus loukkaa vauvan ihmisoikeuksia. Jos luterilainen äiti tukistaa poikaansa, hänet voidaan tuomita sakkoihin. Kumman ihmisoikeuksia puolustetaan: uskonnon vai ihmisen.

513. Uskonto ja moraali

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

512. Vartiaisen maahanmuuton ja työvoiman tarjonnan lisääminen ja Sipilä

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen esittää blogissaan (www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit) työvoiman tarjonnan kasvattamista, maahan muuton lisäämistä ja työmarkkinoiden joustavoittamista kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Tuekseen mielipiteelleen hän ottaa Ruotsin kokemukset.

Vartiaisen näkemys on ekonomistin näkökulmasta on aivan oikea. Kun panoksia listään, tulosta varmaankin syntyy, vaikka osumatarkkuus olisikin  huono. Toinen puoltava argumentti hänen ajatuksilleen on se, että maahanmuuton lisääminen ja työelämän joustot ovat meidän itsemme päätettävissä hyvinkin nopealla aikataululla ja varmalla tavalla, jos niin halutamme.

Vartiainen tuntee erinomaisen hyvin Ruotsin ja Suomen talouden perusteet ja lainlaisuudet sekä maiden poliittiset ilmastot ja myös sen, miksi hänen ajankohtainen ja järkeen käyvä esityksenä ei mene meillä Suomessa läpi.

Ruotisissa on ollut vallassa sama oikeistoblokki vuosikausia. Se on pystynyt ajamaan työvoiman riittävää tarjontaa ylläpitävää politiikkaa. Jos meillä lähdettäisiin nykyistä radikaalimmin tälle tielle, se tarjoaisi demareille, vasemmistoliitolle ja perussuomalaisille väkevän aseen mihin tahansa vaaleihin. Hallitushan on jo nyt vajepaketissaan mennyt lievästi tähän suuntaan kotihoitotuen ratkaisullaan ja pätevyysvaatimuksien lieventämisellään.

Sipilää sietää kuitenkin  pitää silmällä, kuten Unto Hämäläinen päivän HS:ssä totesi. Hän voi olla mies, joka kääntää tässä asiassa  maan Vartiaisen kannalle.

lauantai 28. joulukuuta 2013

511. EU:n pankkivalvontamekanismi ja hurjat finanssipiikit

Syksyllä 2014 Euroopan unioniin ollaan luomassa pankkivalvontamekanismia, jossa on mukana kansalliset valvojat, Suomessa Suomen Pankki ja  finanssivalvonta. Tavoitteena on luotettava ja varma EU:n kattava pankkijärjestelmä.

Tämä on erittäin haastava tehtävä. EU-maiden finanssikaupan arvo on noin 90 kertaa suurempi kuin maiden bruttokansantuotteet. Tämä osoittaa, että pankit ovat irronneet perustehtävästään ottaa ja lainata rahaa korkoa vastaan hyviin tarkoitusperiin, kuten kannattaviin investointeihin, järkevään yritystoimintaan, maatalouden kehittämiseen, oikein mitoitettuun asuntotuotantoon, uusiintuvaan energiaan, perusinfraan.

Totta kai näihin sisältyy riskejä, mutta kohteet ovat  reaalimaailmaa ja läpinäkyviä. Suurin osa tällaisista investoinneista nousee aina jaloilleen, jos alku osoittautuu vaikeaksi. Pelkät finanssituotteet ovat aivan toisesta maailmasta. Ne ovat virtuaalista rahaa, niillä keinotellaan, ne romahtavat, ne saattavat kadota kuin tuhka tuuleen.

On selvää, ettei syksyllä 2014  luotava pankkivalvontamekanismi pysty panemaan kuriin hurjinta finanssikauppaa. Jos se onnistuu poistamaan jyrkimmät  finanssipiikit, se vakauttaa pankkisektoria jo huomattavasti. Finanssipiikit ovat juuri niitä, jotka aiheuttavat epävakautta ja romahduksia

510. Verenpaine ja sokeri hälyttävät - ei vyötärömitta

Usein  verisuonitautien riskien ennustamisen idikaattoriena käytetään vyötärön mittaa, naisilla 80 ja miehillä 94 senttimetriä. Kuten tiedetään, näiden arvojen ylittäviä uhka niin sanottu MBO, metobolinen oireyhtymä.  Lääkärit ovat tienneet jo kauan, etteivät nämä mitat riitä muuta kuin lähinä ulkonäön arviointiin. Sehän ei ole lääkärin tehtävä.

Lääkäreiden mukaan vyötärön mittta alkaa menttää merkitystään, kun henkilöllä on korkea verenpaine ja sokeriarvot yläkantissa. Nämä inkaattorit on todettu universaaleiksi, eli kaikkialla päteviksi. Sokeriarvoihin voi jokainen vaikuttaa omien ruokatotumuksien muutamisella.

Verenpaineseen kanttaa suhtautua vakavsti. Se on suurin aivoinfarktin aiheuttaja. Erään aamun tv-kotilääkäri piti lähes ehdotomina rajoina 80-120 mmHg.

Ylivoimaisesti paras keino verenpaineen alentamiseen on liikunta. Veranpaineen saaminen lääkkellä aisoihin on vaatii kärsivällisyyttä ja uesin oman  kotimittarin. Säätely voi olla jopa niin tarkkaa, että joudutaan ottaaan esimerkiksi kaksi  kertaa päivässä neljäs osa viidesta milligrammasta.

perjantai 27. joulukuuta 2013

509. Kiinnostus on kaiken oppimisen perusta

Joku viisas on sanonut, että hyvissä taideteoksessa on jotain epätäydellistä. Tämä lienee sukua sen kanssa, että keskeneräisyys on kaikkein kiinnostavinta matematiikassa. Eli tehtävän kopioiminen on vain toimistotyötä, ei matematiikkaa, ratkaiseminen koukuttaa.

Kiinnostus on kaiken oppimisen äiti. Jo vauvalla voi olla äidiltä peritty lukupää aivoissa, joka erottelee pieniä lukuja toisistaan. Tämä voi todeta panemalla  kaksi nukkea vierekkäin ja hetken kuluttua vetämällä verhon niiden eteen. Kun verho poistetaan, vauva on hetken ihmeissään näystä: missä on toinen nukke.

Kannatta huomata, että on  myös tapauksia, joissa matematiikka tuottaa samankaltaisia vaikeuksia kuin luki-häiriö kirjoittamisessa. Tätä ei pidä korostaa ainakaan murkuille. Biologinen perusta ei erota keskitason osaajia hyvistä (professori Markku Hannula, 2010).

Se miksi etelä-korealaiset ja japanilaiset kepittivät meidän pisa-tutkimuksessa on myös konfutse-uskonnon ansiota. Se korostaa oppineisuuden merkitystä. Näissä maissa oppineisuus on myös hyvää kyytipoikaa sosiaalisessa nousussa.

Matematiikka on hyvin demokraattinen ala. Siinä voi aivan noviisi keksiä elegantin ratkaisun auktoriteetien edessä. Juju voi piillä siinä, että noviisi keksi yksinkertaisen ratkaisun auktoriteettien junnatessa päätä seinään. Matematiikan kieli on kansanvälisin kieli. Tutkimusraporteissa asetetaan tekijät aakkosjärjestykseen.  Jos matematiikassa  luottaa  lahjakkuuteensa, siinä kärsii sekä luottaja laiskistumalla että heikko menettämällä toivonsa.

508. Koulukiusaamisen logiikkaa

Eihän tässä aiheessa pitäisi olla mitään logiikkaa. Mutta on siinä. Ei kiusaaminen tapahdu sattumalla.

Ryhmä aiheuttaa kiusaamisen. Harva kiusaa aivan tuntematonta kadulla. Mutta kun on ryhmä, on myös ryhmän sisäisiä toimintamalleja ja käytöstapoja, joita vasten peilataan omaa ja muiden käytöstä ja tekemisiä. Ryhmässä leviää nopeasti juorut, uhkatekijät ja enemmän tai vähemmän tosipohjaiset pikku tarinat, ryhmä tiivistyy monessa kohdassa ja  moneen suuntaan.

Ryhmään muodostuu aina yksilöitä, kellokkaita, jotka haluavat käyttää valtaa. Näin ryhmään muodostuu myös hierarkioita. Yksi vallan käytön muoto on, että  hierarkian ylätasolla oleva valitsee ryhmästä jäsenen, johon hän kohdistaa vallan käytön muotona epämiellyttävää käytöstä ja joka vähiten tätä vastustaa. Muut kellokkaat yhtyvät epämiellyttäviin tekoihin ja käytökseen. Niinpä 80 prosenttia tapauksista kiusaajat löytyvät omasta ryhmästä.

Tutkimusten perusteella (Christina Salmivalli, 2009) tärkeä havainto on, että jos löytyy kolmannen osapuolen vastustamista ryhmän sisältä, kiusaamien vähitellen loppuu. Siksi on tärkeää, että jokainen vastustaa kiusaamista ja havaitessaan sitä, ilmoittaa sen tavalla tai toisella kiusaajalle.

507. Keva ja veroparatiisit

Veroparatiisikeskustelu lehtien palstoilla on yhtä suosittu aihe kuin harmaa talous. Molemmat herättelevät sopivasti moraalisia tuntojamme ja eettisiä arvojamme. Veroparatiisitoiminnasta aiheutuvista tulojen menetyksistä valtiolle ei ole oikeastaan mitään tietoa. Harmaan talouden tulon menetyksien haarukka Suomessa  on suuri, epävirallinen 4-10, virallinen 4-6 miljardia euroa vuodessa. Nyt päivän HS:n mukaan Keva on käyttänyt 150000 euron edestä konsulttipalveluja veroparatiisisuunnitteluun.

Mailman varoista puolet on veroparatiiseissa (IFM). Tällöin on täysin ymmärettävää, että veroparatiisisuunnitttelu ja sen konsultointi ovat nyt laillista liiketoimintaa ja pysyvät sellaisina niin kauan kuin Yhdysvallat ja Euroopan unioni eivät tee asialle muuta kuin  julkisuudessa sitä silloin tällöin päivittelevät.  Delawaren osavaltio,  Britannian kruunun alainen Mansaari ja Luksemburg kelpaavat hyviksi esimerkesiksi, millaisilla alueilla tätä  toimintaa harjoitetaan.

Kevan tapauksessa Laura Räty vaati julkista keskustelua Kevan verosuunnittelusta. Se on kaunis ele, mutta jokseekin turhaa, sillä mikään taho ei vakavissaan halua lakauttaa veroparatiisitoimintaa, ei edes Suomen verohallitus. Kyynikko sanoo, että veroparatiiteissa  pitää aina olla taseen toinen puoli maailman varoista.

torstai 26. joulukuuta 2013

506. Muistomerkeillä käynti

Televisio 1:n uutisissa kerrottiin Japanin pääministerin Shinzo Aben vierailusta kiistellyssä Yasukun pyhäkössä. Siellä on muistomerkki sodissa kaatuneille japanilaisille.  Etelä-Korea ja Kiina ovat ilmaisseet ärtymyksensä Aben eleelle.

Kieltämättä Japanilla on kiistanalainen menneisyys. Maa oli täysin suljetti 1850-luvun puoli väliin saakka. Maasta ei  saanut poistua ja sen teknologia oli takapajuinen. Sen laivastolla, jota se toden todella olisi tarvinnut, ei ollut edes kunnollista telakalle vetokoneistoa, vaan laivat vedettiin käsin kuivalle korjattaviksi.

Sisällissodan jälkeen 1870 maa alkoi hämmästyttävällä tavalla teollistua ja laajeta lähinnä brittien avustuksella. Tässä kohtaa väistämättä tulee mieleen, aikoiko Japani jo tällöin tulla Britannian kaltaiseksi suurvallaksi. Kuten tunnettua on se, loi valtavan imperiumin laivastoineen, sotavankeineen ja alistamisineen.

Lyötynä maana Japani nousi nopeasti. Se pystytti Yasukunin pyhätön. Nyt muu maailma kritisoi Aben käyntiä siellä. Maailmassa on monia tuskallisia muistomerkkejä kuten Auschwitzissä ja Katynissa. Molemmilla ovat käyneet yhtä aikaa asianomaisten maiden johto.  Tässä yhteydessä ehkä voidaan kysyä, missä viipyvät Venäjällä Stalin uhrien ja Yhdysvalloissa orjuuden kärsimysten muistomerkit

505. Peruskoulut eivät saa eriytyä – opettajat avainasemassa

Kesäkuussa 2012 televisiossa esitettiin dokumentti New Yorkin Bronxin kaupungin osan ala-asteen koulusta. Kohteena oli yksi luokka ja sen opettaja. Oppilaita oli kymmenistä eri etisistä ryhmistä. Opettaja oli omaksunut paneutuvan ja  intensiivisen roolin työssään. Hän jopa ääritapauksessa haki oppilaan kouluun, jos tämä ei sinne saapunut. Oppimistulokset olivat loistavia verrattuna muihin lähikouluihin. Ainut opettajan huoli oli oppilaiden  koulumatkat, jossa oppilas kohtasi monenkirjavaa kadun elämän.

Tästä esimerkistä tulee mieleen Suomen peruskoulujärjestelmä. Siinäkin on  tapauksia, jossa opettaja voi hakea oppilaan kotoa kurkistamalla ikkunaan ja koputtamalla herättää nukkuvan lapsen. Meillä ei tarvitse pelätä koulumatkan jengielämää. Automatka voi kylläkin olla pitkä, mutta huolta pidetään.

Nyt kun kouluverkkoa harvennetaan, tällainen kotihuolenpito oppilaista ei ole mahdollista. Mutta onhan meillä Vilmat, kännykät ja netit. Mutta ennen kaikkea. meillä on pätevät opettajat kautta maan. Ei meidän peruskoulu rapaudu kouluverkon harventamiseen, kunhan siinä ei mennä liian pitkälle taloudellisuuden nimissä.

Meidän on pidettävä kynsin hampain kiinni opettajien koulutuksen korkeasta tasosta. Fyysisten infran ohella opettajien ammattitaso ja heidän arvostuksensa ovat ainoita, jotka  takaavat Suomen korkean peruskulutason. Tämä on äärimmäisen tärkeää kahdesta syystä.  Se varmistaa hyvät oppimistulokset  ja vahvistaa tasa-arvoa.

Meillä on jo nyt tarpeeksi tekijöitä,  jotka kasvattavat  alimpien sosiaaliryhmien ihmisten lukumäärää. Jos koulujärjestelmämme päästetään tilaan, joka tuottaa vielä lisää uusia kandidaatteja alimpiin ryhmiin, koko sosiaalinen kerrostumamme vinoutuu hyvin epäedulliseksi hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta.

keskiviikko 25. joulukuuta 2013

504. Suvaitsevaisuuden Joulua

Meille monelle perinteinen joulun uskonnollisuus tarkoittaa kokoontumista yhteen lähisukulaisten kanssa ja kirkkoon. Vietämme joulun hetket omassa perinteissä hartaudessa.

Mutta meidän on ymmärrettävä myös muita, jotka haluavat lumoutumisisia elämäänsä etsimällä erilaisia haltioitumisia ja  kokoamalla niistä oman uskontonsa. Professorin Linda Woodheadin mukaan tämä on osa radikaalia muutosta, joka on tapahtunut eurooppalaisessa uskonnollisuudessa 1980-luvulta lähtien. Osanottajat saatavat kohdat kasvokkain tai  pitää omat hengelliset hetkensä sosiaalisen median välityksellä. Perinteisen jaon raja  pappeihin ja maalikoihin hämärtyy.

Tähän kehitykseen perinteiset auktoriteetteihin uskovat ovat suhtautuneet taantumuksellisesti kieltämällä esimeriksi naispappeuden, kuten Englannin presbyteerinen kirkko on tehnyt

Aristoteles on sanonut, että jos ihminen omistaa suvaitsevaisuuden lahjan, hän on ikänsä onnellinen. Tällainen ihminen voi joka päivä voi lahjoittaa lähimmäiselle kanssa elämistä menettämättä itse mitään.

tiistai 24. joulukuuta 2013

503. Tosi joulutarina ilmastomuutoksesta

Televisio 1:n prisma ohjelmassa 23.12. esitettiin huima tositarina, joka voi tuoda toivoa tämän päivän ahdistukseen.

Etelä-Amerikasta oli tuotu Australiaan vuosi kymmeniä sitten jättikonna, sammakkolaji, jota harvinaiset Australian kvollit, hiiret, söivät herkkunaan. Konna oli myrkyllistä ja tämän seurauksena kvolleja uhkasi kuoleminen sukupuuttoon. Australialainen tohtori Jonathan Webb päätti pelastaa kvollit.

Hän poisti kiinni ottamistaan konnista myrkyllisen selkäosan ja korvasi sen myrkyn aineella, joka aiheutti kvolleille pahoinvointia, muttei tappanut niitä.  Tämän jälkeen hän syötti laboratoriossaan kvolleille pahoinvointia aiheuttavaa konnan lihaa. Kvollit kokiessaan lihan aiheuttavan pahaa oloa oppivat nopeasti olemaan syömättä sitä. Webb päästi näin opettamansa kvollit luontoon lisääntymään. Ja kas kummaa, kvolliemot opettivat jälkeläisilleen olemaan  vaanimatta ja syömättä konnia.

Nyt ilmastomuutoksen jäljet näyttäytyvät Pohjois-Amerikan ennen näkemättöminä jääsateina, samanaikaisina Philadelphian lämpöaaltoina, Kentuckyn kaatosateina ja Englannin hirmuisena sademyrskynä. Ilmatieteenlaitoksen edustaja totesi taannoin että, jos eteläiseen rannikko Suomeen tulee vielä neljäs perättäinen poikkeuksellisen luminen talvi, se on erittäin huolestuttava merkki Jäämeren sulamisesta, konkreettisesta ilmastomuutoksesta omalla pihallamme

Eikö nämä merkit saa meitä vanhempia opettamaan, kuten kvolliemo poikasiaan, että viimeistään nyt pitää jokaisen tehdä osuutensa ilmastomuutoksen torjumiseksi? Ivan Pavlov kääntyisi ilosta haudassaan, jos näin kävisi, taputtaisi Jonathanin päätä.

maanantai 23. joulukuuta 2013

502. Peruskoulu ja verkko-opiskelu

Tuttu näky kun pääministeri tai opetusministeri piipahtaa istumassa peruskoulun luokassa mukanaan  muiden maiden asiantuntijoita, jotka hakevat oppia Suomen kuuluisasta koulujärjestelmästä. Pisa-tutkimus koukuttaa.

Äkkiseltään katsottuna tilanne on teennäinen pääministerin kysymyksineen lapsille. Mutta on siinä asian ydintäkin mukana. Se millainen ilmapiiri ja tunnelma tilanteessa vallitsevat on tärkeä oppimisen kannalta. Kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka painottaa tunteiden ja toiminnan kytköksen merkitystä luokkatilanteessa. Tätä ei voi olla liikaa korostamatta, hän sanoo Helsingin yliopiston tiedelehdessä 5/2013.

Yhdessä oppiminen  on demokratian yksi keskeinen rakennuspalikka. Jo pienestä pitäen tarvitaan erilaisia ihmisiä toiminaan yhdessä ja luomaan keskinäistä kunnioitusta. Myöhemmällä iällä verkko-opiskelu mahdollistaa taloudellistaa opiskelua ja sillä voi suorittaa verkkokursseja, mutta haalistaako se oppimisessa tarvitsevat tunteet ja teot niin, että jäljelle jää vain kliininen prosessi, jossa opiskeltava tieto ei saa merkitystä. Tämä saattaa olla yksi haitallinen sivuvaikutus, jota tulosohjauksen  tuottavuuspaine vain lisää.

501. Provosointia suomalaisuudesta

Kun puhutaan Suomen menemisestä maailman pöytiin, ehkä kannattaa muistella muutamia historian  suuria näkökohtia. Ne ehkä osaltaan auttavat ymmärtämään, miksi olemme sellaisia kuin olemme.

Nykyisen Espanjan alueen pienet kristityt kuningaskunnat lopettivat moni sata vuotisten taistelujen jälkeen 1400-luvulla maurien vallan. Syntyi Espanja. Maalla oli mullistavaa kirjallisuutta ja häkellyttäviä maalauksia.

Nykyisen Saksan alueella pikkuiset ruhtinaskunnat tappelivat satoja vuosia, kunnes Bismarckin komennossa syntyi tuhansien taide- ja kulttuuriaarteiden ja keksintöjen Saksa.

Englantilaisten julma 1000-vuotinen juonittelu- ja seikkailutalous loivat valtavan imperiumin.

Nykyisellä Suomen alueella 1800-luvuvlla asuneet talonpojat eivät olleet kuulleetkaan sanaa suomi. Suomea ei olut. Suomi käsitettä ideoitiin vasta 1850-luvulla Lauantaiseurassa. Sen jäsen Snellman alkoi ajaa aatetta eteen päin puheillaan ja kirjoituksillaan. Häntä säestivät Runeberg runoillaan, Topelius saduillaan ja Lönnrot taruillaan.

Olimme vuosisatoja suurvalta Ruotsin osa.  Se  rikastutti meitä  taloudellisesti ja henkisesti yhteyksillään länteen. Keisarillinen Venäjä salli meidän kypsytellä Ruotsin kautta tulleita länsivirtauksia ja soveltaa niitä omiin kansallisiin prosesseihimme.

Tässä kontekstissa me suomalaiset olemme nuori kansakunta. Ehkä myös tästä johtuu, että olemme jonkin verran intorverttejä ja vielä osittain kypsymässä maailman kansalaisiksi. Olisiko myös niin, että kykymme markkinoida ja myydä tuotteitamme on vasta nyt  kehittymässä länsimaiselle tasolle.

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

500. Venjä ja Niinistö

Tänään Hufvudstadsbladetissa  presidentti Niinistö on toteaa, että Venäjä on loitonnut lännen arvoista. Putinin toisella kaudella länsimaiset toimintamallit ja demokratia ei ole edenneet siinä määrin, kuin  ensimmäisen kausi antoi odottaa. Niinistö toivoo länsimaiden tukea maan demokratisoinnissa.

Professori Stephen F. Cohen New Yorkin yliopistosta on painottanut, tarkoittaen Venäjää, ettei mikään kansakunta voi menestyä ellei sillä ole edes nimimaalinen yhteisesti ymmärretty menneisyys. Tsaarien valtakaudet ei ole tällainen menneisyys. Ei stalinismi eikä neuvostovalta  ole Cohenin perään kuluttama historian ankkuri.

Nyt Venäjällä näyttää vaikuttavan kaksi päävirtausta ilman yhteistä minimaalista sisäistettyä historiaa.

Ensimmäisen, lähinnä intellektuaalisen, suunnan  mukaan maan raaka-aineet pitää jalostaa korkea laatuisiksi tuotteiksi ja perusinfra nostaa jaloilleen. Tähän taas ei päästä ilman aitoa demokratiaa, joka parantaa tuottavuutta ja  päästä luovuuden irti.

Toisen suunnan mukaan keskitetyn johdon täytyy pitää teollisuus hallinnassaan ja tätä kautta luoda maalle elinvoimaisuuta.

Kummankin suuntauksen eteen päin menoa jarruttaa Stalinin vainoista selvinneiden ja heidän jälkeläistensä kokemukset ja muistot gulageista, leireistä. Länsimaat usein aliarvioivat tämän merkityksen Venäjän kehitykselle. Tänään Mihail Hodorkovski sanoi Saksa televisiossa poliittisia vankeja olevan runsaasti vankiloissa ilman kytkentää Jukos-yhtiöön.

Putin pyrki toteuttamaan  ensimmäisellä kaudellaan ensin mainitun suuntauksen oppeja, mutta toisella kaudella kääntyi toisen virran vietäväksi ilmeisesti peläten maan vajoamista muutoin sekosortoon. Hän pyrkii nyt modernisoimaan valtiota ”uusstalinismin” sateenvarjon alla.

499. BIG DATA:in äiti



Joulukuun Helsingin yliopiston Yliopisto-lehdessä oli BIG DATA:sta lyhyt kiva juttu. Kaikki kuiskivat siitä, mutta kukaan ei tiedä, mikä se on, tai ei halua puhua siitä julkisesti. Paljon siitä on vitsejä väännetty. Akatemiatutkija Antti Honkela sanoo, että vakavahenkinen ihminen haluaa kaihtaa tällaisen määrittelyä.

Yksinkertaisimmillaan BIG DATA on, mitä se sanoo: Todella paljon informaatiota, niin paljon, että tavalliset tietokoneet ja tietokantaohjelmat murtuvat sen alle.

Tietojenkäsittelytieteen professori Pertti Myllymäki painottaa, että olennaisempaa kuin datan määrä on sen laatu. Ennen kerättiin dataa, kun oli selkä hypoteesi, nyt syntyy moniulotteista ja  kompleksista dataa ilman varsinaista ongelmaa.

Nyt kun Suomessa kaivataan tuoreita liikeideoita ja yrityksiä ja valtio on vapauttanut datansa julkiseen käyttöön, innovatiivisten yrittäjähenkisten ihmisten pitäisi paneutua vakavasti selvittämään, miten eri viranomaisten halussa oleva dataa ja niiden yhdistelyä voidaan käyttää liiketoiminnassa. Sitä kyllä käytetään, mutta aivan liian niukasti. Kuten tiedetään Yhdysvalloissa, on esimerkiksi palvelu, josta saa lähimmän pätevän lääkäriin ”juuri sinun tautiisi”. Tämä kaltaisia yrityksiä kaivataan nyt Suomessa. Esimerkiksi Petri Myllymäen johdolla on kehitetty algoritmi, miten muinaisten tekstien DIG DATA:sta saadaan polku, jota pitkin tekstit ovat muuttuneet ajan kuluessa.

Suuri osa BIG DATA-liikeideoista luultavasti olisi maanläheisiä. Toteutuessaan Ollilan liikenneraportin BIG DATA yhdistettynä väestörekisteriin olisi varmaankin jonkinlainen BIG DATA:in äiti
  

 

lauantai 21. joulukuuta 2013

498. Valtion tuloverot tulevat keskiluokalta



Jutta Urpilainen oli tänään HS:ssä huolissaan keskiluokan puolesta. On totta, että globaalinen työnjako ja automaatio kurittavat eritysesti keskiluokkaa. Ministeri Huovinen sanoi hätkähtäneensä Suomen terveyseroja. Professori Hiilamo on niistä myös huolissaan blogissaan 20.12. Keskiluokan hätään voidaan lisätä vielä koulujen eriarvoistuminen, mikä johtaa myös sen kurjistumiseen pidemmällä aika välillä.

Mutta kuuluu keskiluokalle myös hyvää. Tuskin keskiluokan elinolot absoluuttisesti heikkenevät, suhteellisti kylläkin. Kunnat tarvitsevat vuosittain lähes kymmenen tuhatta uutta työntekijää eläköitymisen takia ja vanhushuolto lisää käsiä.

Urpilainen kaipaili myös hallituksen teollisuuspolitiikkaa korvaamaan 150 tuhannen työpaikan katoamista, mikä on tapahtunut viiden viimeisen vuoden aikana teollisuudesta.  Tuskin valtio voi mitenkään merkittävästi vaikuttaa tällä politiikallaan työllisyyteen.

Tietenkään ei saisi soimata pk-sektoria. Jokainen yritys on itsenäinen yksikkö ja sillä selvä. Mutta kyllä hallituksen on vihdoinkin sanojen sijasta aika tehdä jotain radikaalia pk-sektorin eteen. Tukien jakaminen on väärä lääke. Osa vanhoista pk-yrityksistä on varmaankin mukautunut nykyisiin raameihinsa, mutta uusiin ja nouseviin yrityksiin hallitus voi pidemmällä aikavälillä vaikuttaa koulutuksen kautta. Mutta yrittäjähenkisyyttä on erittäin vaikeaa puhaltaa enempi kuin sitä on.

Valtion talouden kannata keskiluokan kurjistuminen on tuhoisaa, sillä valtaosa valtion tuloveroista tulee keskiluokalta.

497. Yrittämiseen auton ajo-opetuksen kaltaista koulutusta


Päivän HS:ssä Etlan tutkimusjohtaja Mika Malirannan ja Jyväskylän yliopiston professori Tarmo Mannisen mukaan Suomessa saattaa olla paljon huonosti johdettuja yrityksiä. Tässä he viittavat muiden muassa sukupolven vaihdoksen tekemistä liian houkuttelevaksi veroeduilla, jolloin johtoon voi tulla huonosti motivoituneita lähisukulaisia. 

Ajankohtaisen kakkosen ohjelmassa 17.12 Baretnskeskuksen johtaja Martti Hahl ihmetteli suomalaisyritysten haluttomuutta osallistua Norjan, Ruotsin ja Venäjän arktisten projektien tarjouskilpailuihin, vaikka yrityksillä on saatavilla joka kuukausi uusi 20-sivuinen tarjousluettelo. Projekteissa pyörii investointirahaa 70-220 miljardia euroa. Hahl jopa sanoi provosoivasti, että suomalaiset eivät ole myyjiä vaan odottajia. Ruotsalaiset pitäisi palkata myyntimiehiksi.

On myös itsetutkiskelun paikka, miksi meillä kokonaisuudessaan vienti ei vedä. Maalla on koulutuettua työvoimaa ja raaka-aineita. Perusinfra on kunnossa ja oikeusvaltio toimii. Monen asiantuntijan mielestä Suomen pk-yrityksissä on olemassa suuri vienti- ja  työllistäjäpotentiaali. Onhan pk-yrityksiä noin 200 tuhatta. Kaikkein hätkähdyttävintä on, että suurin osa pk-yrityksissä ei halua kasvaa saatikka laajentua kansainvälisiksi. Sekin on tiedetty jo pitkään, etteivät suomalaiset ole parhaimmillaan vientitehtävissä.

Yrityskoulutusta on. Monessa yliopistossa on jopa oma yritysjohtamisen yksikkö. Todennäköisin syy opin perille menemättömyyteen on opetuksen teoreettisuus. Meillä tarvittaisiin laajalla rintamalla auton ajo-opetuksen kaltaista  yrittämisen, yritysten johtamisen, markkinoinnin ja myynnin kolutusta. Koulutuksen pitäisi tapahtua  meidän päävientimaissa englannin kielellä.

perjantai 20. joulukuuta 2013

496. Historian merkitys arkielämässä

Lukion tuntijakoa pohtinut työryhmä on jättämässä historian pois lukion pakollisista aineista. Tämä on vahinko.

Nykyisessä innovaatioita korostavassa ilmapiirissä historia on todella arvossaan. Kuten tiedetään, pitää menestyäkseen pysyä  kehityksen aallon harjan etureunassa. Silloin on ote huipusta ja kiinni kiihtyvässä vauhdissa. Jos ei tunne historiaa, ei voi tunnistaa aallon harjaa, vaan joutuu tyytymään seisoviin vesiin. Aallot syntyvät historiasta.

Arkielämässä ilman historian perustietoja on vaikea hahmottaa, miksi joku systeemi tai järjestelmä on kehittynyt niin, kuin on. Miksi auton moottorissa on yhä edelleen edestakaisin liikkuvat männät. Voi jäädä vastausta vaille hämmästyneenä seisomaan Kreetassa saksalaisen hautausmaan ääreen. On vaikeaa hahmottaa, miten  romanin juoni poukkoilee keisarillisen Venäjän aroilla. On vaikea ymmärtää, miksi Jerusalem on uskonnollisesti niin tärkeä kohde, kuin on.

Historian on aina läsnä. Harvat muut aineet ovat niin intensiivisiä. Historia ei purista pannan lailla, vaan tarjoutuu hellästi matkaoppaaksi kulkijalle.

495. Nuorten ulkonäköpaineita



Varmaakin monelta kadulla kiirehtivältä onneksi unohtuu, millainen merkitys ulkonäöllä ja habituksella saattaa olla joiden silmissä.

Filosofian tohtori Marjo Kamilan mukaan kuitenkin (Vantaan Sanomat 8.12.2013)  sillä on todella merkitystä. Netti  ja sose tuovat jatkuvasti uusia malleja, merkkejä ja merkityksiä, jotka näkyvät nuorten pukeutumisessa. Asuja ja pieniä yksityiskohtia saatetaan arvostella ja niiden mukaan arvottaa henkilö johonkin ryhmään, luokkaan, heimoon.

Kadulla ryhtisi, kävelytapasi, vaatetuksesi, olkalaukkusi, kännykän merkkisi, kenkäsi heijastavat sinusta mielikuvia muille. Ne saatavat olla vääriä, oikeita ja tai ei mitään. Ne näkyvät kuitenkin. Joku nappaa niistä aina hetkeksi kiinni. Ne ovat kadulla kuin ohi meneviä stigmoja.

Kamila korostaa, että visuaalisen maailman merkitys kasvaa jatkuvasti. Kaikkea katsellaan ja arvioidaan, haluat tai et, vartaloa, painoa, pituutta, kampausta, jopa hampaita.

Kamilan näkemykset saavat pelokkaaksi normitaapertajan. Onko ainut keino selvitä ulkonäköpaineista, koettaa karaista itsensä ainakin puoli immuuniksi sille, mitä muiden kuvittelee näkevän itsessään?

torstai 19. joulukuuta 2013

494. Sote-raportin analysointi


Tässä vuosisadan uudistukseksi mainostetussa hankkeessa näkyy sen voimakas poliittinen luonne. Se on jo toimeksiannossa ja tietysti vaikuttaa lopputulokseen. Tästä syystä raportin  pätevyyden arviointia on vaikeaa tehdä puhtaasti hallintorationaalisin perustein. Raportin esityksessä ei myös kannata tässä vaiheessa tarkastella kuin sen ydintä: miten Suomessa tulevaisuudessa ylipäätään järjestetään terveys- ja sosiaalipalvelut.

Muiden muassa Petteri Orpo on korostanut, että hallintomalli on vain väline tuottaa palveluja, palvelujen saanti on tärkeintä. Ongelma on siinä, että hallintomalli ja palvelujen saanti on niin sidoksissa toisiinsa, että hallintomallin analysointi on jo ensi vaiheessa on nostettava keskiöön.

Tilanteen ongelmallisuutta lisää se, että oppositiossa oleva keskusta on esittänyt hyvin toteuttamiskelpoisen mallin, joka ei poliittisista syistä kelpaa hallitukselle.

Jos osoitetaan järjestämisvastuuta jollekin taholle, kuten raportissa on tehty, pitää antaa myös valtaa tälle taholle. Tämä valta on jäänyt raportissa hyvin epäselväksi. Poliittisista syistä ei puhuta kuntayhtymistä. Miten raportin järjestäjätaho voi päättää yksittäisen kunnan palveluista ja rahojen käytöstä ellei järjestäjätaho ja asiaomaiset kunnat kuuluu jonkun sopimuksen perusteella yhteiseen hallintoalueeseen, jolla on erikseen sovitut elimet, valta ja vastuu? Ratkaisu muistuttaa hyvin pitkälle kuntayhtymää.

Erityisvastuualueiden (erva, 5 kpl)) asema on raportissa toinen ongelma. Eivät ne  noin vain voi alkaa johtaa  järjestäjätahoja ja kuntia, kuten raprotissa on esitetty.

Loppujen lopuksi törmätään suuren dilemmaan. Mitä paremmaksi hallitus hioo esitystään sitä lähemmäksi se tulee  Sipilän ja kepun mallia. Näin ollen uudistus tulee aivan rationaalisin perustein suunnitella ja toteuttaa vaiheittain usean vuoden jaksolle ajoitettuna, jolloin myös voidaan ratkaista rauhallisesti erityisvastuualueiden asema ja tehtävät. Ne voisivat tällöin muuttua nykyisistään radikaalistikin.

Dilemma jatkuu. Uudistusta ei voida toteuttaa vaiheittain, koska hallituskausi loppuu keväällä 2015. Pahalta näyttää. Sen tietävät ryhmän asiantuntijajäsenet

493. Saamelaiset ja kaivostoiminta

Ruotsalainen kaivosyhtiö Artic Gold lopetti toimintansa Pohjois-Norjassa Biedjovaggissa Koutakeinon kunnanvaltuuston kieltäessä 16.12.2013 sen toiminaan alueella. Yhtiö oli sijoittanut hankkeeseen seitsemän miljoonaa euroa. Yhtiön osake arvo romahti 68 prosenttia. Yhtiö on lähettänyt asiasta Norjan hallitukselle kirjeen, jossa se perää oikeuksiaan Norjan kaivospolitiikkaan vedoten. Politiikkapaperilla tuskin tässä on merkitystä, vaan siinä jo edetään juridisin perustein.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Ole Henrik Magga pitää kunnanvaltuuston päätöstä äärimmäisenä testinä siitä, miten paikalliset voivat vaikuttaa alueensa käyttöön. Magga  on ollut myös ajamassa alas 1900-luvulla chileläistä Rio Tinto Zinc yhtiötä.

Ruotsissa  Arjeplogissa Stokken paliskunta luottaa neuvotteluvoimaan Brittiläisen kaivosyhtiön kanssa, jolla on lupa porata 3000 metriin huhtikuun mennessä. Paliskunnan puheenjohtaja mukaan heillä on mahdollisuus kieltää toiminta, mutta nyt vielä halutaan edetä neuvottelujen kautta.

Näyttää siltä, että Norjan saamelaisilla on kovemmat asenteet kaivotoimintaan kuin ruotsalaisilla.

Suomalaisten varmaakin  kannattaisi  ottaa oppia tässä ruotsalaisten yhteistyötä ja neuvotteluja korostavasta etenemisprosessista kaivotoiminnan aloittamisessa. Asian monisäikeisyys vaatii monipuolista kuulemista ja keskusteluja. Kannattaa ensin käydä tarpeelliset riitelyt. Sen jälkeen päästään ripeään toteuttamiseen. 

492. EU:n puolustusteollisuuden sisämarkkinat- toimiiko se

Puolustusteollisuus työllistää EU-maissa  noin 1,5 miljoona ja Suomessa 8000 henkilöä. Liikevaihto on kymmeniä miljardeja euroja.

Aamun tv1:n aamu-uutisisssa Suomen puolustus- ja ilmailuteollisuusyhdistyksen johtaja Tuija Karanko ihmetteli, miten EU:n suurmaat  Englanti, Saksa ja Ranska tilaavat 90 prosenttisesti puolustus- ja sotakalustonsa omaan maan toimittajiltaan. Suomen Patrian johtaja Jukka Holkeri harmitteli puolustusteollisuuden viennin vaikeutta EU-maihin ja vastakauppojen vähäisyyttä. Tässähän pitäisi toimia EU:n sisämarkkinadirektiivien ja vapaan kilpailun periaatteiden mukaisesti.

Aseviennissä Suomen kannattaisi viimeistän nyt ottaa tästä opiksi ja tilata mahdollisimman suuressa määrin  kaikki omat puolustuskalusto ja -tarvikkehankintansa omilta toimittajalta. Direktiivejä ja kilpailuttamissäädöksiä pitää soveltaa niin, että tämä on mahdollista.



keskiviikko 18. joulukuuta 2013

491. Arktisen alueen vienti yskii

Eilen Ajankohtaisen kakkosen ohjelma antoi melko synkän kuvan Suomen projektiviennistä arktiselle alueelle. Pääministeri puhui alueen tärkeydestä maallemme. Siellä on tarjolla  70-240 miljardin euron verran investointeja, mutta suomalaiset eivät tarjoa osaamistaan, vaikka Rovaniemen Barentskeskus julkaisee joka kuukausi 20-sivuisen tarjouslistan vaadittavine standardeineen.

Alueelle rakennetaan liikennekeskuksia, teitä, satamia, vesilaitoksia, öljy- ja kaasupumppaamoita ja terminaaleja. Barentskeskuksen johtaja Martti Hahlin  mukaan suomalaiset eivät osaa myydä, vaikka etuna on muiden muassa työntekijöiden ruotsin kielen perustaidot. Rovaniemeläisen Ahma-insinööritoimiston tj. lausui, ettei ole helppoa lähteä keskelle Jäämerta öjynporaamista konsultoimaan.

Joku suuri asia on nyt kuitenkin pielessä. Viennille on kysyntää ja on Rovaniemen kauppakamari, Barentskeskus, Arktinen keskus, Lapin ELY-keskus, suomalaista työvoimaa ja osaamista sekä rahoittajana muiden muassa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki.

490. Kaliningradin iskander-ohjusten taustaa

Venäjän päätös sijoittaa Iskander-ohjuksia Kaliningradin ei välttämättä johdu pelkästään  Naton  ohjuskilven vahvistamisessa lännessä.  Maassa on vielä ratkaisematta henkinen taistelu kahden Venäjän välillä. Venäjä on Venäjä.

Nikita Hrustsov aloitti konkreettisesti Stalinin vastaisen kampanjan kaikkia ällistyttävällä tavalla lähettämällä 1950-luvun puolivälissä vapauttamisvaltuuskuntia  gulargeihin leiripäälliköiden suureksi hämmästykseksi. Kaikki gulagin vangit saatettiin vapauttaa parissa päivässä. Leireiltä palannet ja heidän sukulaisensa loivat massiivisen Stalinin vastaisen ilmapiirin, jopa niin pitkälle, että impulsiivinen  Hrustsov ehdotti Stalinin uhrien muistopatsasta Moskovaan. Jetsin toisti ehdotuksen 1990-luvun alussa.

Breznevin ja  Andropovin ajat eivät varsinaisesti olleet antistalinilaista vallankäyttöä, vaan eräänlaista hiljaista sopimista menneisyyden kanssa siitä, miten  Stalinin saavutukset sodan johtajana ja maan teollistajana tunnustetaan. Stalinin rintakuvien ilmestymien Moskovan ja suurten  kaupungein  julkisivuihin viestittivät Stalin isähahmon jatkuvaa suojelua kansalle. Se oli myrkkyä vapautuneille leiriläisille ja heidän omaisilleen. Maa oli jakautunut henkisetsi kahtia.

Gorbatovin glasnost ja hänen aloittama täydellinen rehabilitointi päästivät antistalinistit voitolle ja maa oli menossa kohti länsimaista demokratiaa. Sitten yllättäen Jetsin lakkautti  vuonna 1993 parlamentin ja voucher seteleillä yksityisti teollisuuden olikargeille. Parlamenttitalon julkisivussa oli synkkiä ammuksen läiskiä. Olin paikalla, kun vouchereita jaettiin ja valkoista taloa tykitettiin Media meni myös olikargeille ja Jetsin uudelle kaudelle. Rahan arvo romahti. Tuli valtava määrä köyhiä ja vahva olikargia.

Medvedevin ja Putinin oli mukauduttava  tilanteeseen. Yhtäältä heidän täytyy pitää yllä suurvallan mahtiasemaa. Toisaalta heidän on hyvitettävä kansaa Stalinin petoksilta ja julmuusilta. Maa on suurin piirtein oikeusvaltio ja tässä loistava verrattuna Stalinin aikaan. Putin horjuu, ollako antistalinisti vai olikargian puolella. Putin salli vuonan 2007 oppikirjan, jossa Stalinin hirmuteoista kerrottiin. Hän myös tunnusti Solzenitsynin saavutukset ja järjesti kirjailijalle valtion palkinnon ja hautajaiset.

Kaliningradin ohjukset voidaan nähdä Jetsinin parlamentin hajottamisen ja olikargian syntymisen sallimisen jatkumona. Maassa ei ole kunnon demokratiaa neuvottelemaan Naton kanssa puolustuskysymyksistä. Maan pitää näyttää valtaansa olikargidemokratialla. Jos Jetsin olisi toiminut oikein sallimalla samanaikaisesti orastavan demokratian ja teollisuuden hallitun kehittämisen, tilanne olisi nyt toinen. Mutta historia sanoo, että kaikki tapahtuu niin, kuin pitääkin tapahtua.
Maan kahtiajakautuminen jatkuu.

tiistai 17. joulukuuta 2013

489. Porotalous ja kaivostalous



Poropaliskuntain yhdistyksen edustaja Jukka Knuuti kertoi tv-uutisissa poroteurastuksien vähenevän noin 80000 poroon. Aiempina vuosina teurastuksia oli noin 120000. Syyksi vähenemiseen hän mainitsi petovahinkojen määrän kasvun. RKTL:n tutkijan Mauri Niemisen mukaan jäkälämaita ei ole enää riittävästi, jolloin joudutaan turvautumaan ostoruokintaan, mikä verottaa poromäärää. Taudit lisääntyvät ja porokanta heikkenee. Petovahingoissa menetetään muutama tuhat poroa vuodessa.

Poromäärä on aika ajoin noussut alueen kiista kysymykseksi poronhoidon ja muun yhteiskunnan välillä sekä myös paliskuntain sisällä. Suurimmillaan  poromäärä on ollut 280000 ja teurasmäärä 175000 vuonna 1992. Tällöin jäkälämaiden kunto heikkeni rajusti, etenkin Keskilapissa.  Hallitus on päättänyt jo toukokuussa 2012, että seuraavalla kymmenen vuoden kaudella poromäärä saa olla korkeintaan 203700.

Porotaloudella on juuri nyt hyvä imago ja tuotteet käyvät kaupaksi. Laatu on hyvä. Parin viikon takainen televisiossa käyty debatti Kuusamon Juomasuon kultakaivoksen suunnitelmista nosti tunteita pintaan puolesta ja vastaan, porotalouden edustajan kommenteissa melko jyrkästi.

Nyt kun  kaivostoiminta Lapissa on  joka tapauksessa nopeasti kehittyvä ja laajeneva teollisuuden ala, kaavoituspäätöksiä ja suunnitelmia tehtäessä on syytä huolehtia, että kaikki osapuolet pääsevät tasapuolisesti ilmaisemaan kantansa ennen lopullisia ratkaisuja.

488. Hyvinvointia omin voimin – vienti vetämään



Antti Blåfieldin kirjoitus tämän päivän HS:ssä oli tärkeä pohdinta, mikä on hyvinvointimme tulevaisuus, mihin arvoin se perustuu, globalisaation markkinoihinko vai suomalaisuuteen.

Eräät amerikkalaiset saarnaajat aloittavat julkistuksensa aina näin: ensin oli sana ja sitten taivas. Suuruuden hulluuttahan tämä on, mutta on siinä hipaisu tottakin.

Jos meillä ei olisi ollut agricolia ja aleksiskivä luomaan moneen taipuvaa suomen kieltä, olisimme aivan muita kuin suomalaisia. Uusin neurofysiologien aivotutkimus osoittaa, että jo kohdussa aivon hermosolut muotoutuvat ja kehittyvät vastaanottaviksi kuullulle kielelle. Kielestä tule osa identiteettiämme. Identiteetti syvenee käyttäessämme nuoresta alkaen kieltä, kuullessamme ja lukiessamme sillä esitettyjä teoksia ja ratkoessamme sillä ongelmia.

Vatsaväitteenä voidaan sanoa, että jonkin muun kielen voi oppia myöhemmin yhtä syvällisesti ja ettei suomella pärjää. Yliopistoissa jo nyt opiskelukielenä on englanti. Tähän voidaan sano, että kun kielen oppiminen on osa lapasen kehitystä ja oppiminen ja kasvaminen tapahtuvat kielen kulttuuri-ja maantiedeympäristössä, kieli-identiteetistä tulee pysyvä osa persoonallisuutta. Tämä ei sulje pois, etteikö voisi oppia useita kieliä lapsi-iästä lähtien ympäristön ollessa suotuisa  kielikylvylle.

Niin se Blåfieldin kysymys: ollako hyvinvoinnin turvaamisessa  ensisijaisesti globaalisti vai kansallisesti suuntautuneita?

EU:n kurjistuva taloustilanteen ja yhä selvimmin näkyville tulleiden kulttuuri- ja talouserojen EU-maiden välillä pitäisikin vain vahvistaa Suomen pyrkimyksiä tulla toimen omillaan hyvinvointimme turvaamisessa. Vienti vain vetämään.

487. Kansalliskirjailia ja nykypolitiikka

Englannin kansalliskirjilijan sanojen käytön ja näytelmien kirjoittamisen taidot perustuivat tutkijoiden mukaan hyvin pitkälle lahjojensa lisäksi siihen, että hän eli läpi koko silloisen Englannin elämän tapojen ja muotojen kirjon. Hän näki kaupunkien muurien ulopuolisten miekkailutaistelujen surmaniskut ja koki  hovin juonittelujen salaisuuksien syleilyn.

Ennen häntä teatteriesitykset olivat olleet lähinnä uskonnollisia mysteerionäytelmiä, joissa eri ammattikunnat olivat vuosisatoja näytelleet kaavan mukaan tietyt roolit, kellosepät idän tietäjiä. Hän muokkasi ja uudisti keiltä, otti kansan osakasi näytelmiinsä ja oli elävällä  teatterillaan vaikuttamassa yhteiskunanan kehitykseen, muiden muassa katolilaisuuden väistymiseen.

Hänen silloisella tulo näytelmämarkkinoille saattaisi toimia kaukaisena esimerkkinä tämän päivän politiikalle. Se ainakin syrjäytti vallitsevaa ja  loi uutta. Puoluekoneistot tuottavat nyt markkinoille mysteerionäytelmien nuoria ammattipoliitikkoja, joiden työkokemus saattaa olla vuoronperää kesäharjoittelua ja puoluetyötä elämän kokemuksen olessa vailla monipuolisuutta, puhumattakaan siirtymistä sosialiluokista toisiin.

Modernin nykypolitiikan ei tietenkään saisi olla veristä dramaa, mutta koulutusyhteiskunnan kasvateille olisi nyt laajalla rintamalla mahdollisuus kehitellä poliittisia innovaatioita, kansalaisyhteiskunnan toistelun sijasta.

On jossain määrin padoksaalista, että samalla kun puolueet saavat valtion tukea demokratian tukemisen nimissä, tuki osaltaan mahdollistaa lapsipoliitikkojen tulon markkinoille valmiine fraaseineen. Herää kysymys, miksei edustuksellisen demoratian ja poliittisen toiminnan kehittämisessä tehdä innovaatioita.

Kuvavaa on, että niinkin vaatimaton uudistus kuin väestöpohjaltaan pienien vaalipiirtien ydistäminen vuonna 2012 oli kiven takana. Ideonti voisi lähteä liikeelle esimerkeiksi demokratian välineistä, kuten puoluejärjestelmästä, vaalipiireistä, vaalimentelmistä, uudenlaisista edustuksellisen demokratian  elimistä ja  budejttivallan ja lainsäädöntö vallan delegoinnista niihin.    
                     

maanantai 16. joulukuuta 2013

486. Ollilan liikenneraportti



Ollilan ryhmän raportin keskeinen idea on siirtyä kiinteistä autoveroista kilometri- ja päästöverotukseen. Liikennemäärät pienenisivät  prosentilla ja matkamäärät 30 miljoonalla.

Raportissa on tietoisesti rajattu pois ruuhkamaksut. Tätä voidaan pitää suurenna puutteena, koska ruuhkamaksujen vaikutus on oleellista muiden muassa  matkamääriin, kaupunki-ilman laatuun, ajokilometerihin, julkisen liikenteen kehittymiseen ja kehittämiseen, ajoväyliin ja kaavoitukseen.

Päätös rajaukseen lienee poliittinen, koska muutoin se olisi noussut raportin keskiöön.

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

485. Ihanteellinen sotealue



Ihannetapauksessa sotealue olisi niin suuri, että sen väestöpohjan sotepalvelujen kysyntää voidaan luotettavasti ennakoida tilastollisten indikaattoreiden perusteella. Tähän perusten sotealueilla pitäisi olla määritellyt resurssit ja hoitopolut kriteereineen, joita pitkin julkinen valta sitoutuu  hoitamaan asiakkaita. Hoitopolut täytyisi jakaa osiin, ennakoida niiden määrä, hinnoitella ne ja seurata niiden toteutuneita määriä ja kustannuksia.

Periatteessa asiakas voisi tällöin halunsa muuan  saada palvelunsa yksityiseltä tai julkiselta sektorilta.

Koska julkinen sektori joutuu kuitenkin  rajaamaan sen, millaiseen hoitoon se sitoutuu ja millaisia paveluja se antaa, soten kehittämisen toisessa vaiheessaa on syytä rajata hoito asiakkaan omalle soteaueelle.

Kun kokemusta karttuu, kolmannessa vaiheessa  sotealueen vastuulääkärit voivat antaa maksusitomuksen, joka oikeuttaa asiakasta saamaan julkiselta tai yksityisltä palveluyksiköltä sitomuksessa määritellyn hoidon tiettyyyn hintaan.

Ongelmana on palvelujen määrittely, laatu ja hinnoittelu ja se millaisiin hoitoihin  julkinen sektori missäkin tapauksessa sitoututuu. Tämä on erittäin hankala kysymys.

Tästä syystä soten kehittämisen esimmäisessä vaiheessa tulisi määritellä sotealueet ja suunnitella niille väestömäärään ja rakenteeseen perustuvat budjetit. Myöhemmin vuosien kokemusten perusteella laajennetaisiin vaiheisiin 2 ja 3.

Sotealueen määrittelemisessä on monta vaihtoehtoa. Hankalan kysymyksen muodosta se, miten erityisvastuualueet (erva, 5 kpl) kytketään uudistukseen. Yhtenä vaihtoehtona on, että kukin erva toimii sotejohtajana alueellaan ja isäntäkunnat omillaan. Viimeksi mainitut ostaisivat erityispalvelut erityisvastuualueilta.

484. Oikeuslaitoksen modernisointia



Helsingin Sanomien mielipidesivulla 7.12.2013 VM Kimmo Saarikko kritisoi Suomen oikeuslaitosta. Hän vaati sen modernisointia ja käsittelyaikojen nopeuttamista.

Suomalainen oikeuslaitos on saanut vuosi vuodelta monin kertaisen määrään huomautuksia pitkistä käsittelyajoista ihmisoikeustuomioistuimelta verrattuna muihin pohjoismaihin. Taannoin professori Terttu Utriainen esitti yleiseurooppalaisena näkemyksensä eristyislinjojen tai osastojen perustamista tietyntyyppisten juttujen käsittelyyn. Myös hallitusohjelmassa on luvattu nopeuttaa lupien saamista.

Suomen kokoisessa maassa  erityistuomioistuinten perustaminen ei ehkä ole tarkoituksenmukaista vähäisten juttumäärien takia. Tosi asia kuitenkin on , että tietynlaisissa jutuissa käsittely saattaa venyä uuseiksi  vuosiksi. Tämänkaltaisissa jutuissa täytyy joko oikeusprosessia uudistaa tai tuomioistuinten sisäiset työprossesit rationalisoida, kuten Saarikko esitti.

Suomen erityispiire verrattuna moniin länsimaihin on se, että meillä oikeusministeriö hallinnoi budjetilla, tulosohjauksella ja koulutuksella tuomioistuimia sekä olemalla mukana keskeisesti tuomarinimityksisä.

Vallan kolmijaon kannalta oli parempi, jos Suomella olisi tuomioistuinvirsto, joko toimisi tuomioistuinten hallinnollisena keskuksena. Se olisi hengeltään enempi lain käyttäjä kuin säätäjä. Sillä olisi myös luonteva tehtävä patistaa tehottomat tuomioistuinyksiköt virtaviivaistamaan toimintaansa. Tämä siksi, että  monet samankaltaiset tuomioistuinyksiköt saattavat poiketa tuottavuudeltaan paljon tosistaan riippuen yksikön päälliköstä.

lauantai 14. joulukuuta 2013

483. Euro-maat ja EKP:n tehotoimet

EU-maissa kasvu ei näytä lähtevän  käyntiin EKP:n matalan korko- ja inflatiotason politiikasta huolimatta. Euro pysyy kalliina verrattuna dollariin. Vienti ei vedä. Maiden budjettialijäämät ovat suuret ja valtiot velkaisia

Kannaitsiko EU:n soveltaa Japanin pääministerin Aben agressiivista rahapoltiikkaa? Maassa on kasvu jäänyt polkemaan vuosikymmeniksi paikoilleen, valtiovelka  on 150 prosenttia BKT:stä ja talous deflaatiossa. Erikoispiirteenä on, että velka on pääosin kotimasta. Nyt on piristystä havaittavissa.

Tunnetusti EU on valinnut pääinstrumentiksi  taloudensa oikaisemisessa EKP:n  manageroimat apupaketit, joista Irlanti näyttää selviävän ensimmäisensä.

Useiden talousgurujen kommenttien rivien välistä pilkahtele Yhdysvaltain valtti: dollari on  maailman valuutta ja vain Yhdysvalloilla on valta painaa sitä lisää.

EKP voisi ottaa tästä nyksyistä agressiivisemmin oppia sen sijaa, että se kuuntelisi joidenkin talousasiantuntijoiden esityksiä euron defalvoimisesta, kelluttamisesta tai jopa siitä hallitusti luopumisesta, tai  tyytä vain oddottamaan.

Ainakin ajatuksen tasolla pitäisi käydä läpi, mitä seuraa, jos EKP takaisi euro-maiden keskuspankkien rahoitushuollon ja EKP:n johdolla kunkin maan keskuspankki laatisi kansallisen pitkäjänteisen ohjelman, miten yritystyn tehokas rahoitushuolta järjestetään ja miten yritysten kilpailukykyä ja  kansalaisten ostovoimaa parannetaan.

Tämä vaatisi keskuspankkijärjestelmän huomattavaa vahvistamista. Jos operaatio toteutetaan maakohtaisesti ja pitkäjänteisesti, se johtaisi toivotun mukaisesti veinnin piristymiseen, jonkin asteiseen inflaatioon ja euron heikkenemiseen.




  

perjantai 13. joulukuuta 2013

482. Huippu-urheilun tukeminen


Jokainen tiedostaa maailman muuttuneen 1950-luvun sanomalehti- ja radioajan tiedonvälityksestä monikanavaiseksi ja heti saatavaksi. Nykymedia nostaa sankareita esiin ja sammuttaa niitä oman tahtinsa ja markkina-arvonsa mukaan. Kullakin maailmankylän sankarilla on maalleen arvonsa lähinnä sen mukaan, kuinka monta sataa miljoonaa lukijaa, katselijaa ja seuraajaa sankari saa sose- ja markkiamediassa.

Valtio ja kunnat rahoittavat urheilua kymmenillä miljoonilla euroilla vuosittain suoraan  toimitila- ja palkkakustannuksina sekä investointeina. Nuorisoliikunnan ja ihmisten perusliikunnan kannalta tämä on kannatettavaa. Kohtuullisella urheilulla on eninomaisen hyvät terveysvaikututkset koko elämän ajalle.

Pitäisi kuitenkin laajemmin keskustella, missä määrin yhteiskunnan pitää osallistua huippu-urheilun tukemiseen. Tämä ensiksi sen tähden, että osa mahdoillisista huipuista, joilla olisi jonkinlaista markkina- tai imogoavoa maalle, on voittoa tuottavaa kaupallista toimintaa, ja se rahaoittaa itse itsensä. Kaupallisten alojen formula-mikat jalkapaollo jarit  tuntee puoli maapalloa ilman yhteiskunnan tukea, ja hyvä näin. Toiseksi ne jotka kohoavat huipulle meidän perinteisissä lajeissa, heillä ei juuri ole merkitystä maamme imagolle tai vientykyvylle, koska alasta kiinnostuneiden määrä maailmalla on pieni. Esimerkkinä jääkiekko. Olkoon Suomi, vaikka  kymmen kertainen maailman mestari, sitä ei huomaa kuin korkeintaan puoli prosenttia maapallon väestöstä, tärkeillä idän markkinoilla ei kukaan.

Asiaa voidaan tarkastella myös sisämarkkinavetoisesti. Norjan sankarihiihtäjä Petter Northugista hänen omien sanojensa mukaaa kirjoitetaan 6000 lehtijuttua viikossa. Siis ainakin lehdet ja Norjan kansa kaipaavat sankaria ilman, että Intia tietää mitään. Ehkä myös Suomessa tarvitaan kansan ravinnoksi keihästeroja ja hiihtomietoja.

Jos huippu-urheilua tuetaan, vähimmäisvaatimuksena on, että valmennus tehdään laadukkaasti ja tehokkaasti organisoituna.

torstai 12. joulukuuta 2013

481. Arviointia keskustan linjauksesta kuntapalvelujen turvaamiseksi




Sipilän malli
Sipilän nimissä tehty viimeisin esitys löytyy osoitteesta: http://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=143547d2-6b9f-4b3a-b84c-586e2bb1584a

Se on tähän saakka selkein julkisuudessa esitetty malli, priimaa kuin insinöörityö.

Keskusta (Sipilä) on asettanut uudistuksen aikajänteeksi vuodet 2014 – 2020, mikä on realistisempi kuin hallituksen 2017 ulottuva uudistus. Sipilä esittää, että  kotikunta- maakuntamallia, jossa maakunnat voisivat toimia sote-alueena johtajina ja järjestäjinä sekä kuntauudistuksen selkärankana. Maakuntia on nyt 18 pois lukien Ahvenanmaa.

Ensi vaiheessa kunnilta siirtyvät maakuntiin perusterveydenhuolto, erikoisairaanhoito ja vaativa sosiaalitoimi. Maakuntiin nykyisten tehtävien lisäksi tulisi uutena toisen asteen koulutuksen järjestäminen.

Toisessa vaiheessa kuntien normeja puretaan ja henkilöstön ammatillista joustoa lisätään, tehtäviä karsitaan ja viittäsataa tietojärjestelmää sovitetaan yhteen. Kotikunta-maakuntamalli otetaan käyttöön. Rahoituksesta todetaan näin: ”Rahoitus koottaisiin nykyisistä kuntien valtionosuuksista, kuntien maksuosuuksista, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista sekä osasta sairausvakuutuskorvauksia, eli lääkäripalkkioista, tukipalvelujen palkkioista sekä matkakorvauksista, osasta sairauspäivärahoista ja mahdollisesti lääkekorvauksista.”

Kotikunta-maakuntamallissa säästöjä saataisiin normien purkamisella 500, tehtävien karsinnalla 300 ja prosessien, itc:n ja johtamisen kehittämisellä 550 miljoonaa euroa. Vanhusten kotihoitoon siirtyminen toisi 200 miljoonan euron säästöt.

Sotessa säästöjä toisivat prosessien ja johtamisen uudistaminen 450, tietojärjestelmien yhteensovittaminen 200, yhteen rahoituskanavaan siirtymisellä 150 ja  oikealla työn jaolla erityisvastuualueiden (Yliopistolliset keskussairaalat) kanssa 100 miljoonaa euroa.

Kolmannessa vaiheessa kuntien yhteistyötä syvennetään, mittareita ja kilpailuttamista kehitetään.. Kehitetään edelleen työmenetelmiä ja johtamisjärjetelmiä. Kokonaisuudessaan  saadan aikaan positiivinen uudistuskierre. Säästö 400 mijoonaa euroa.

Sotessa painopiste siirtyy sairauden  hoidosta terveyden edistämiseen.  Säästö 400 miljoonaa euroa.


Arvio
Sipilän mallin keskeinen idea on, että se on kuin jättiprosessi, joka pyrkii kehittymään sunnitellusti ja kontrolloidusti  pitkällä aikavälillä loppua kohti kiihtyen. Tietenkin siihen sisältyy  ajatus, että kehittäminen ja viilaaminen  ei pääty vuonna 2020, vaan se vaatii jatkuvaa uudistumista.Tämä on erittäien haastava tapa viedä hanke loppuun asti, mutta ovat asiatkin niin vaativia, että kanattaa yrittää.

Nykyisellä maakuntahallinnolla on edustuksellinen valtuusto ja hallitus ja toimeenpanorganisaatio, jonka tehtävänä on huolehtia kaavoituksesta, liikenteestä, kehittämishankkeista, yritystoiminnan edellytyksistä ja EU-tukien jakamisesta ja koordinoinnsta. Tällaisen organisaatiomallin osaaminen ja arvot on hyvin kaukana siitä, mitä kaavailtu Sipilän sote-malli tarvitsee. Pitäisi siis luoda uusi organisaatio maakuntaan tai istuttaa vanhaan lisää asiantuntevaa henkilöstöä ja osaamista. Joka tapauksessa maakuntien liitoista tulisi alueiden mahtiorganisaatioita, joilla on miljardiluokan budjetit. Tämän hyväksyminen on poliittisesti vaikea kysymys.

Toinen ongelma Sipilän esityksessä on, miten erityisvastuualueet (yliopistolliset sairaanhoitopiirit, 5 kpl) integroidaan malliin. Niillä on vahvaa erityisosaamista, tutkimuskapasiteettia ja kansainväliset verkostot, eivätkä ne ole vahvimmillaan johtamaan alueellisia yksiköitä, vaan toimimaan asiantuntijaorganisaatioina. Sipilä on lyhyesti vain maininnut tämän ogelman.

Eilen tv 1:n keskusteluohjelmassa Urpilaien totesi, että soten yhtenä tavoitteena on perus- ja erikoissairaanhoidon integrointi  ja tehokas hallinto. Oikein. Tähän hallitus tarjonnee isäntäkuntamallia.  Vahvuutena verrattuna Sipilän malliin on se, että isäntäkunnalla on osaamista johtaa  alueellisia terveyden hoitoyksiköitä.

Ihanneratkaisuna olisi, että ervat samalla, kun ne vastaavat erikoissairaanhoidosta ja vaativasta sosiaalihoidosta alueellan, ne johtaisivat alaisiaan soteyksiköitä, joiden yhteinen väestöpohja olisi noin 200-300 tuhatta asukasta. Tämä taas vaatisi kuntakoon suurentamista.

Sipilän esityksen säästöt ovat arviota ja yhtä hyviä kuin hallituksen esittämät. Kokonaisuuden hahmottamisen kannalta ne ovat kuitenkin tärkeitä ja osoittavat suunnan, mistä niitä löydetään.

Koko soteuudistuksen polttava kysymys on, miten hoitoketju enaltaehkäisevästä tervydenhuollosta ja sosiaalitoimesta integoidaan tehokkaasti erityissairaanhoitoon ja vaativaan sosiaalitoimeen. Paino on sanalla tehokkaasti.

Kysymys siitä, miten omaisuusmassat, varat ja velat siirretään uusien yksiköiden taseisiin sotemuutoksen vaatimalla tavalla, jää auki. Se voidaan nähdä monimutkaisena, mutta siirrettiinhän valtion arvokiinteisöt valtion omistamaan Senaatti-liikelaitokseen. Suurempia ongelmia ei ollut.

Eilisessä tv-keskustelussa herätti huomiota, miten nelikymppiset hyvin toimeen tulevat ihmiset keskustelivat asiantuntevasti ja tietävästi vanhushuollosta. Eräille katsojille saattoi tulla hieman outo olo.

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

480. Ruotsin urkinta Suomeen



Uusimpien Edward Snowdenin Ruotsin televisiossa tänään esittetävien paljasusten mukaan Yhdysvallat on hakkeroinut yksittäisiä suomalaisia tietokoneita ruotsalaisten avustuksella. Tähän on antanuut viitteittä se ikävä seikka, että lähes kaikki Suomen  internet-liikenne on vuosia kulkenut Ruotsin kautta ja Telia-Sonera verkkoineen on ruotsalaisten omistama. Hallituksen aie rakentaa datakaapeli Itämerän kautta Saksaan on tässä tilanteessa erittäin kanatettava.

Taannoinen ulkoministeriön urkintaepäily on elänyt kuukauden päivät hiljaiseloaan. Tämä ei ole ihme, sillä tällä välin on kautta maailman ja  Euroopan selvinnyt, että kaikki kykenevät urkkviat verkossa toisiaan. Se mikä tapahtui ennen agenttien välityksellä, tapahtuu nyt verkossa. Tämä ei tietenkään sulje pois sitä, etteivätkö  harmaaviittaiset mustasalkkuiset miehet puistsossa kohtaa edelleenkin.

Täytyy tavallisena kansalaisena ihmetellä, miten Ruotsi naapurimaana on ryhtynyt räikeimmäksi ja yksityiskohtiin kajoavaksi maatamme hakkeroivaksi operaattoriksi. Tämä täytynee johtua Ruotsin pitkään jatkuneesta oikeistolaisesta Yhdysvaltoja myötäilevästä politiikasta. Se on täyskäännös Olof Palmenin politiikkaan ja rohkeuteen. Ruotsin urkinta on pitänyt olla jo pitkään Suomen poliittisen johdon tiedossa.

Johtopäätöksenä suomalaiset ovat jo ilmoittaneet  siirtyneensä mustien kansioiden kanteluun ympäri kaupunkia ministeriöistä toiseen. Se on oikein.

479. Vakuutusyhtiöt ja perustuslaki



Viime vuosina on moneen kertaan ollut julkisuudesa esillä perustuslakivaliokunnan asema ja vaadittu peruslakituomioistuinta sen tilalle. On mielipiteitä vastaan ja puolesta.

Nyt keskutelu on pulpahtanut esille työeläkeyhtiöiden asemasta perustuslain vaatimusten näkökulmasta. Viimeksi asiasta ovat kirjoittaneet muiden muassa  tänään HS:ssä entinen sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusasioista vastaava ylijohtaja Jarmo Pukkila ja sosiaalivakuutuspolitiikan dosentti Olli Pusa. Molempien kirjoittajien mielestä vakuutusyhtöiden asemasta tarvitasiin remontti tai ainakin selvitys siitä, onko nykyjärjestelmä perustuslain muakinen. Perustuslakivaliokunnan mielestä näin ei ole, vaikka sen kuultavina käyneet asiantuntijat ovat erimieltä, esimerkiksi akatemiaprofessori Kaarlo Tuori.

Suomen kaltainen järjestelmä, jossa kansanedustajista kostuva ja eduskunnassa työskentelvä perustuslakivaliokunta toimii perustuslakituomioistumena on poliittisena lainkäyttöelimena kätevä ja hallitoteknisesti tehokas. Mutta onko tämä riittävä perustelu riippumattomalle lainkyttövallalle?

Kun näyttää siltä, että yhä enemmän  peruslakivaliokunnassa käsitellään suuri yhteiskunnalisia kysymyksia siitä näkökulmasta, ovatko ne perustulain mukaisia, on taas kerran paikallaan pohtia perustuslakituomioistuimen perustamista Suomeen. Vastustus on kova, koska perustuslakituomioistuin kaventaisi eduskunnan valtaa.

tiistai 10. joulukuuta 2013

478. Elämä on sattumanvaraista

Näin Pisa-tutkimuksen aikana on hieman vaarallista sanoa elämän olevan sattumasta kiinni. Tähän onkin heti lisättävä, että myös jokaisen arkielämä noudataa omassa mitassaan ja olosuhteissaan luonnon lakien pitkiä kaaria, ei pelkkiä sattumien todennäköisyyksiä. Elämä alkaa ja loppuu aivan samalla luonnon varmuudella, kuin avuruuslakien mukainen tähtisumun meteoriitti tuo sattuma siivillään elämän aineksia aminohappoina ympäri avaruutta.

Kohtaloon  uskova umpi optimisti pelimanni sanookin, että sattuman pirskeet tekevät ihmiselämästä seikkailun, johon on vain heittäydyttävä. Aurinko paistaa ja tie vetää. Kylän vanhin voi huomauttaa tähän, että pitää olla myös omia evätä mukana, ettei tarvitse painaa kaasua lisää, kun puut suurenee. Lopulta tulee suurin puu vastaan.

Kylän viisain huokaisee, ettei ole olemassa suurinta puuta. On vain  pyrittävä omalla kouluttautumisella ja työllä luomaan  polku, jota pitkin elämä menee välttäen suuria puuita. Kun on apetta mukana voi sunnitella jopa  omaa maastoa. Tämä ei tarkoita, etteikö sattuma voisi viskata kiviä eteen, mutta jos altistaa itsensä postiivisille sattuman asioille, kivistä voi lohjeta kultakimpaleita.

Siis mennään toisin päin. Ei odeteta sattumia, vaan pyritään tielle muiden kanssa omat eväät repussa. Sattuma tulee sitten, jos on tullakseen. 


477. Miten konsultiksi tullaan



Nyt tunnustetaan ja ymmärretään yhä laajemmin, että ulkopuolisella konsultilla on mahdollisuus tuoda lisäarvoa organisaaton kehittämisen ja uusien bisnesaulueiden jäsentämiseen ja löytämiseen. Kaikkea osaamista ei organisaation ei ole järkevää pitää yllä omilla resusseilla. Sitä kannattata ostaa. Konsulttivitsit eläkööt omaa maailmaansa.

Miten konsultiksi tullaan? Kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta. Hyviksi koettuja reittejä on siirtymien koulutus- tai asiantuntiatehtävistä konsultiksi tai sisäisestä asiantuntijasta konsulttiyrittäjäksi. Yleistä on, että konsultti kerää tarvittavaa tietoa palkollisena jossain organisaatiossa, ja kun tietoa ja taitoa on riittaväsäti, hän astuu ulos markkinoille. Asiantuntijan siirtyminen koulutustehtävistä konsultointiin edellyttää yleensa laajaa kokemusta organisaation menestymisen elementistä ja niiden suhteista tai hän on yhden alan ekspertti, jolloin koulustaustalla on tärkeä merkitys. Muutoin konsultin koulutuspohjavoi olla melkein mikä tanhansa, kunhan se vamistaa anlyyttisen ajattelun  ja kyvyn omaksua uutta.

Joka tapauksessa osaamimisen  karttuminen on  hidasta ja vaatii useinmiten samankenkisten asiantuntijoiden läsnäoloa ja kannustamista. Siinä edetään askel askeleelta. Näin varmentaan pitkällä aikavälillä onnistumiset. Epäonnistumiset kuuluvat prosessiin, mutta niistä ei tietenkään saa tulla tavaramerkki.  Osaamisvaatimus korotsuttuu enteenkin tapauksissa, joissa tarvitaan  ulkopuolisen asiantuntijan luovaa ongelmien ratkaisukykyä  tässä- ja nyt-tilanteissa.  Strategiset konsultointitoimeksiannot vaativat lähes poikkeuksetta hyvää toimialatuntemusta tai pitkää konsulttiuraa. Niissä eivät riitä yleispätevät ratkaistumallit.

maanantai 9. joulukuuta 2013

476. Hallitus panee ministeriöt uusiksi



Valtiovarainministeriön tiedotteen 182/2013 mukaan hallitus asettaa parlamentaarisen komitean yhtenäistämään ministeriöitä ja niiden asemaa. Tarkoituksena on muiden muassa arvioida ministeriöiden tehtäviä, virkamies- ja poliittista johtamista, pääministerin asemaa ja valtioneuvoston yhteyteen perustettavaa esikuntaelintä sekä johtamisresurssien irroittamista yhteiseen käyttöön. Muutos tulisi voimaan vuonna 2015.

Nytilassa ei ole selkeää poliittisen ytimen johtamisprosessia, vaan ministeriöiden koneisto tuottaa erillisiä päätöksiä.

Hanke on tärkeä, sillä sen lupputuloksena pitäisi olla järjestelmä, joka pitää dynaamisessa tasapainossa sektoriministeröiden itsenäisyytä ja ministerihallinnon ytimen. Suomen kaltaisessa monipuolejärjestelmässä ytimen saavuttaminen on haastavaa, mutta velkakriissä välttämätöntä.

Tarkastellessa hankkeen kokonaisuutta se onnistuessaan saattaa eheyttää monipuoluejärjestelmän aiheuttamaa hajanaisuuta valtioneuvostossa ja tehostaa  poliittista kokonaisjohtamista. Jos johtavien virkamiesten varaaminen pääministerin käyttöön onnistsuu, tavoite on saavutettu. Tällöin hanke johtaa pääministerivetoiseen poliittisen johtamiseen.

475. Työpaikkakiusaaminen



Hyvin yleinen  työpaikkakiusaamiseen syy on kiusatun asettuminen poikkitelon esimiehen sellaisia toiminta- ja käytöstapoja vastaan, joita saatetaan pitää työyhteisössä  paheksuttavina, mutta joita kohtaan vain harva uskaltaa korottaa ääntään. Kiusaajalle esimies voi tällöin antaa  palkankorotuksen lisäksi vähäisä etuuksia kuten  vastikkeettomia ylityövapaita, kurssitusta, vapaita työaikoja, jne.

Toisinaan kiusaamiseen ei ole mitään rationaallista syytää, riittää jokin muka ärsyttävä tapa tai ele, tai jopa tapa syödä.

Kiusaaminen muuttuu henkiseksi terrorismiksi, kun sen pääpukarina on verbaalisilla taidoilla ja tiskin alta tulleella vallan siunattu niin sanottu työtoveri säestäjinään pikku apulaiset. Ei tarivta kuin aamulla sopiva sana, niin  kisatun päviä on pilalla.

Kaikessa hiljaisuudessa pidetty päiväkirjaa, johon kiusattu kirjaa  kelloaikoneen ja päivämäärineen välittömästi tapauksen sattuessa sanasta, mitä kukin on sanonut ja tehnyt sekä läsnäolijat, voi autaa. Aineiston kartuttua riittävän suureksi kiusattu voi esittää sen kiusaajan esimiehelle tai esimiehen esimiehelle.

Jos esimies ei ole mukana kiusaamiseessa, on luonnollista, että  kiusattu käänyy vain hänen puoleensa avun saamiseksi ja tarvittaessa esittäa kirjatut havaintonsa. Vaikka näin sopuun pääästäisiinkin pöytäkirjoineen, kiusattu jää haavoittuvaiseksi hiljaisille singaaleille.

Niinpä kiusatulle usein ainut vapauttava ulospääsy tilanteesta on  työpaikanvaihto. Tämä on tehtävä heti kun hän huomaa, ettei tilanne parane. Turha on enää odotella työsuojeluvaltuutetun ja ely-tarkastajan uusia apuun tuloja ja neuvotteluja.

474. Organisaation muutoksen johtaminen

On tärkeää huomata, että missä kontektissa organisaatiota muutetaan. Tässä tarkoitetaan tilanneta, jossa organisaation ulkoisissa tehtävissa ja tulostavaoitteissa ei tapahdu oleellisia muutoksia, mutta sisäistä tuloksellisuutta halutaan parantaa.

 Muutoksessa henkilöt vertaavat aiempaa työ- ja toimintatapaa muutoksen tuomiin uusiin työtapoihin ja tekevät siitä johtopäätöksensä. Sen tähden on  tärkeää jatkuvasti perustella, mitä muutetaan ja miksi.Tämä on vaikeaa, koska muutos on itse itseään tarkentava prosessi, jolloin kehittäjät ja johtokaan eivät tiedä tarkalleen, mitä tuleman pitää. Mutta, jos kehitysprosessin eri vaiheiden fundeeraukset ja ongelmat kerrotaan koko henkilöstölle, porukka kiinnostuu asiasta ja näkee, että nyt on tosi kyseessä.

Näin saadaan ideaalitapauksessa syntymään reaaliaikainen kehitystarina, josta on mahdollisuus koko ajan kommunikoida laidasta laitaan.  Tällöin johto ei voi fuskata, koska se ennemmin tai myöhemmin  jää siitä kiinni.

Muutoksen johtaminen vaatikin johtajilta rohkeutta ammentaa muutosvoimaa työyhteisön syvistä pohjavirroista. Tässä ei riitä, että koolle kutsutaan, säännöllisin väliajoin, koko henkilöstö kuuntelemaan uudistuksesta, ellei sanojalla ole muuta kerrottavaa kuin aikatauluja ja epämääräistä yleisinformaatiota.

Avoimen ja jatkuvan tiedottamisen ja osallistumisen laimilyöntejä johto ei  voi korvata tiedotteiden ja ohjepakettien lähettämisellä. Informaatio kyllä siirtyy fyysisesti, muttei se saa työyhteisön jäsenten mielissä merkitystä. Tällöin ei myöskään synny henkilöstön keskuudessa laajaa muutoksen toimeenpanon intressiä – sitoutumista.

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

473. Finavian terveysselvitys


Finavian Helsinki –Vantaa lentokenttä panee kampoihin Pieterin Pulkovan lentoaseman kehitykselle. Pietarilaiset ovat investoineet kahtena viimeisenä vuonna kenttään yli miljardi ja suomalaiset seuraavana kahtena vuonna noin 300 miljoona euroa. Molemilla asemilla käy vuodessa noin 15 miljoonaa matkustajaa. Finnairin ja samalla myös Finavian strategia muodostaa ydin bisneksensä Lähi-Idän liikenteestä on saanut vakavan kilpailijan kuin huomaamattaan.

Luvat kilpailuun on Finavialla oltava kunnossa. Uudesta Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämästä Finavian ympäristöluvasta tehtiin yhteensä 39 valitusta.

Syyskuussa Vaasan hoviokeuden päätöksellä Finavian on laadittava selvitys Helsinki – Vantaa kentää tervysvaikutuksista. Tätä ovat alueen asukaat vaatineet jo kauan, mutta Finavian selitykset, että mitään päästöjä ei ole vuotanut, on vakuuttanut valvontaviranomaiset. Nololla tavalla kävi kuitenkin ilmi lentokentän radan rakentamisessa, että myrkillistä glykolia oli vuotanut vuosikymmeniä muiden muassa lähelle pohjavesiä. Tästä syystä radan tunnelin eristystyöt maksoivat ylimääräiset 50 miljoona euroa veronmaksajien piikkiin.

Päästöt on helppo havaita näin itsenäisyyspäivän pyhinä, kun ensimmäiset konet jyrisivät talojen yli jo ennen kello kuutta jatkuen koko päivän, vaikka maassa on rauha.

Aiemmissa ympäritölupaesityksissään Finavia on turvautunut insinööritoimiston selvityksiin meluhaitoista. Toivottavati Finavia, kuten hovioikeus on märännyt, teettää nyt selvityksen ulkopuolisella moniammatillisella projektilla, eikä omilla insinööreilleeään. Silloin saadaan oikeaa tietoa, kuinka paljon suurenpi melualueen asukkaiden kuolleisuus ja tervysongelmat ovat kuin verrokkialueella.